Lapissa kaikki kukkii nopeasti
maa, ruoho, ohra, vaivauskoivutkin
tuot olen aatellut mä raskahasti
kun katson kansan tämän vaiheisiin
Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolla
ja suuri surkastua alhaiseen
miks meillä on niin monta mielipuolta
miks vähän käyttäjiä kanteleen
Muualla tulta säihkyy harmaahapset
vanhoissa hehkuu hengen aurinko
meil ukkoina jo syntyy sylilapset
ja nuori mies on hautaan valmis jo
Ja minä itse, miksi näitä mietin
se merkki varhaisen on vanhuuden
miks seuraa käskyä en veren vietin
vaan kansan kohtaloita huokailen
On vastaus vain yksi Lapin suvi
sit aatellessa mieli apeutuu
on lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi
ja kukkain kukoistus ja riemu muu
Oi valkolinnut vieraat Lapin kesän
te suuret aatteet teitä tervehdän
oi tänne jääkää tänne tehden pesän
jos muutattekin maihin etelään
Oi oppi ottakaa joutsenista
ne lähtee syksyin ja palaa keväisin
on meidän rannoillamme rauhallista
ja turvaisaa on rinne tunturin
Havisten halki ilman lentäkäätte
tekoja luokaa, maita valaiskaa
mut talven poistuneen kun täältä näätte
ma rukoilen, ma pyydän palatkaa
